Työsuhdepyöräilyn nykytila Suomessa
Työsuhdepyörä on viime vuosina noussut nopeasti suosituksi työsuhde-eduksi, joka yhdistää työmatkaliikunnan, henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja ilmastotietoisuuden. Kyseessä on etu, jossa työnantaja hankkii pyörän työntekijän käyttöön joko leasing-sopimuksella tai ostoperusteisesti, ja pyörän kustannus vähennetään työntekijän palkasta, usein bruttopalkasta ennen verotusta. Tämä malli mahdollistaa laadukkaamman pyörän hankinnan edullisesti ja vaivattomasti. Monille työsuhdepyörä onkin ollut tapa päästä käsiksi esimerkiksi sähköpyörään tai muihin korkeatasoisiin malleihin ilman suurta kertakustannusta.
Olen huomannut, että monia kiinnostaa juuri se, mikä tekee työsuhdepyörästä niin houkuttelevan vaihtoehdon tavalliseen ostoon verrattuna. Ero piilee ennen kaikkea kustannusrakenteessa ja verotuksellisessa edussa: työntekijä maksaa pyörän käytännössä bruttopalkastaan, mikä pienentää verotettavaa tuloa ja tuo selvää säästöä. Työnantajalle taas kyse on suhteellisen kevyestä tavasta tarjota arvostettu ja hyvinvointia tukeva etu ilman raskasta hallinnollista taakkaa. Usein työsuhdepyörät myös parantavat henkilöstön työhyvinvointia ja vähentävät sairauspoissaoloja, mikä tekee niistä fiksun sijoituksen.
Suosio ei ole tullut tyhjästä – Suomessa on jo useita palveluntarjoajia, jotka tarjoavat työsuhdepyöräpaketteja, joihin sisältyy leasing-pyörän lisäksi huoltoja, vakuutuksia ja jopa varusteita. Valikoima on laaja, ja käytössä olevat mallit ulottuvat sähköpyöristä maastopyöriin ja kaupunkiajoon soveltuviin hybrideihin. Myös työntekijöiden asenteet ovat muuttuneet: työmatkapyöräilyä arvostetaan, ja monet näkevät sen yhtä tärkeänä kuin liikuntaedun tai lounassetelin. Työsuhdepyöräily ei ole vain liikkumismuoto, vaan osa terveellisempää ja kestävämpää elämäntapaa — vaikka vuoden 2026 lakiuudistus muuttikin etuuden verotuksellista asemaa merkittävästi.
Harkitsetko sähköpyörän hankintaa? Tutustu valikoimamme sähköpyöriin.
Lakimuutos 2026 – mitä muuttui?
Vuoden 2026 alussa Suomessa astui voimaan lakiuudistus, joka poisti työsuhdepyörän verovapauden. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan tarjoama pyöräetu muuttui kokonaan verolliseksi. Aiemman mallin mukainen 1 200 euron verovapaa osuus poistui, ja työsuhdepyörän arvo lisätään nyt työntekijän verotettaviin tuloihin.
Mitä tapahtuu vanhoille sopimuksille?
Ennen vuodenvaihdetta tehdyt leasingsopimukset säilyvät voimassa niiden sopimuskauden loppuun entisin ehdoin. Jos sopimus solmittiin vuonna 2025, se pysyy verovapaan mallin piirissä koko leasingkautensa ajan — yleensä 36 kuukautta. Tämä tarkoittaa, että osa työntekijöistä nauttii vielä lähivuodet vanhasta edusta.
Uusia sopimuksia tehtäessä tilanne on kuitenkin erilainen. Vuodesta 2026 alkaen pyöräetu on kokonaan verollinen, mikä tarkoittaa käytännössä korkeampaa kuukausimaksua työntekijälle.
Verovapauden poiston vaikutukset työsuhdepyöräilyyn
Kun verovapaus poistui, myös koko etumallin houkuttelevuus heikkeni. Tämä koskettaa erityisesti pienipalkkaisia työntekijöitä, joille täysin verollinen etu ei enää tarjoa säästöä samalla tavalla. Ilman nykyistä verovapautta kuukausittainen maksu nousi arviolta noin 25–30 prosenttia — monille se on merkittävä muutos.
Työnantajan näkökulmasta muutos ei välttämättä ole este edun tarjoamiselle, mutta se vaatii uudenlaista ajattelua. Verollinen etu voi jäädä valikoimiin, jos yritys päättää subventoida sitä maksamalla osan leasingkuluista. Tällöin henkilöstölle voidaan edelleen tarjota arvokas palvelu — mutta ilman verottajan tukea siitä tulee suoraan työnantajan investointi.
Moni yritys punnitsekin nyt tarkasti, kannattaako etua enää tarjota. Erityisesti pk-yrityksissä taloudelliset realiteetit voivat rajoittaa vaihtoehtoja.
Pyörämarkkinat ja ilmastotavoitteet ristipaineessa
Lakiuudistus ei tapahtunut tyhjiössä. Työsuhdepyöräilyn kasvu on ollut keskeinen osa Suomen ilmastotavoitteita, ja nyt sen perusta horjuu. Alan toimijoiden arvioiden mukaan kysyntä voi pudota jopa puoleen, ja monien yritysten tulevaisuus on vaakalaudalla. Erityisesti pienet pyöräliikkeet ja paikalliset huoltopalvelut ovat riippuvaisia työsuhdepyöristä.
Samalla viesti kuluttajille on sekava. Yhtäällä puhutaan vihreästä siirtymästä ja kestävästä liikkumisesta, toisaalla leikataan juuri niistä ratkaisuista, jotka auttavat ihmisiä luopumaan autosta. On vaikea uskoa, että pitkän aikavälin ilmastohyödyt todella alittavat 35 miljoonan euron vuosittaisen verotulon.
Pyöräilyn tukeminen on investointi hyvinvointiin, liikkumiseen ja ilmastoon. Jos verotuki on poistunut, tulisi rinnalle rakentaa muita keinoja — kuten suoria tukia, kevyen liikenteen infrastruktuuriin panostamista tai tulosidonnaisia malleja.
Mitä tehdä nyt?
Vaikka verovapaus on poistunut, työsuhdepyörä voi olla edelleen järkevä vaihtoehto. Työnantaja voi subventoida etua maksamalla osan leasingkuluista, jolloin se pysyy houkuttelevana myös uuden verotusmallin alla. Kannattaa keskustella oman työnantajan tai HR:n kanssa, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla.
Työnantajille suositus on selkeä: jos pyöräetu halutaan pitää osana palkitsemista, se kannattaa rakentaa osaksi kokonaispalkitsemisstrategiaa. Näin se ei kaadu yksin työntekijän maksettavaksi ja pysyy kilpailukykyisenä etuna.
Pyöräilyn arvo ei ole kadonnut mihinkään — muuttuneet verosäännöt vain vaativat enemmän suunnittelua molemmilta osapuolilta.
Pyöräetu tai ei — laadukas sähköpyörä on investointi joka maksaa itsensä takaisin. Katso koko sähköpyörävalikoima ja löydä omasi.